FREE SHIPPING ON ORDERS OVER 400€ (IN EU)

Short history the Medieval Ages and the Renaissance

Medieval Ages and  Renaissance -category covers approx. 500 years from year 1000 to the 16th century.

To be translated… Sorry for the wait 🙂

Keskiaika pähkinänkuoressa:

Kantavana teemana läpi Euroopan keskiajan on uskonnon vaikutus niin ihmisten arkipäiväiseen elämään, mutta myös koko kansakuntia ohjaaviin sotiin ja muutoksiin. Selkein ja isoin kahden uskonnon kamppailu alkoi jo varhaiskeskiajalla, kun Islam alkoi leviämään Arabian niemimaalta 600-luvun alkupuolella arabivalloittajien valloitusten myötä. Arabisoturit onnistuivat lyömään heikentyneen Bysantin ja valloittamaan vanhat itäiset Rooman alueet itselleen. Läntinen Rooma oli tässä vaiheessa jo romahtanut, ja itäinen puoli heikkeni heikkenimistään. Arabit valloittivat Lähi-Idän ja Egyptin kristityiltä ja jatkoivat Pohjois-Afrikan rantaa pitkin valloittaen ja vallaten maat itselleen.

Arabit siirtyivät Espanjaan ja voittokulku jatkui vuoteen 732 saakka kun valloitukset olivat yltäneet Galliaan saakka, jossa arabit törmäsivät frankkien valtakuntaan. Samalla kun Islam oli levinnyt arabivalloittajien vanavedessä, oli kristinusko levinnyt pikkuhiljaa Euroopassa. Toursin taistelua keskellä nykyistä Ranskaa pidetään ratkaisevana käännekohtana kun islamin uskon leviäminen pysähtyi ja Eurooppa jatkoi matkaansa kristityksi kokonaisuudeksi.

Uskontojen välinen sota jatkui Etelä-Ranskassa, Portugalissa ja Espanjassa, jossa seuraavat 700 vuotta kristinusko valtasi alaa takaisin itselleen islamilta. Tuota aikaa kutsutaan nimellä reconquista (takaisinvaltaus). Prosessi ei ollut mitenkään yksioikoinen tai selkeä, vaan sotaa kävivät lähinnä köyhät, eristetyt, pienet ja yksittäiset kristityt kuningaskunnat vastaavanlaisia islamilaisia pieniä kuningaskuntia vastaan. Viimeinen islamilainen kuningaskunta Granada antautui 1492.

Pohjoisessa vanhat kansanuskonnot väistyivät kristinuskon tieltä, vaikka vanhat uskomukset kantoivatkin välillä pitkään. Käännytystyötä tehtiin myös väkivalloin ja esim. Suomeen tehtiin useampia ristiretkiä tarkoituksena käännyttää pakania rosvouksen lomassa. Ristiretkiä tehtiin myös muita kristittyjä vastaan ja lähes kaikki Euroopan sisäisistä ristiretkistä tehtiinkin muita kristittyjä vastaan. Roomasta johdettu katolilaisuus sai levitettyä omaa valtaansa ja hyökkävä osapuoli taas sai kirkon suostumuksen ja siunauksen omalle sotaretkelleen.

Kuva: Statens Arkiver – Danish State Archives. Kristinuskoa maahansa lujittaneen Knuut Pyhän kuolema vuonna 1086.

Samaan aikaan kun Espanjassa käytiin reconquistaa ja pohjoisen viikingit kääntyivät kristityiksi ja lopettivat ryöstöretket, Paavi saarnasi ja puhui ristiretken puolesta Lähi-itään. Paavi sai suostuteltua isot armeijat liikkeelle valtaamaan islamille menetettyjä pyhiä alueita takaisin. 1099 lähti liikkeelle ensimmäinen ristiretki, jossa yhtenäisestä kristitystä Euroopasta kootut joukot valloittivat Jerusalemin.

Hengelliset ritakunnat syntyivät 1100-luvulla suojelemaan pyhiinvaeltajia Lähi-Idässä ja puolustamaan kristittyjä alueita. Temppeliherrain ritarikunta ja Johanniittain ritarikunta kasvoivat nopeasti aseellisesti voimakkaiksi tekijöiksi, jotka ratkaisivat useita taisteluja. Ritarikunnat saivat paljon lahjoituksia, harjoittivat pankkitoimintaa ja kasvoivat lopulta hyvin varakkaiksi ja vaikutusvaltaisiksi toimijoiksi. Ritarikuntien sotilaat olivat aikansa eliittisotilaita, jotka oli varustettu aikansa parhain välinein ja koulutettu myös sen mukaisesti.

Jerusalem pysyi kristittyjen joukkojen hallussa 90 vuotta vuoteen 1189, jolloin Saladinin johtamat joukot valloittivat Jerusalemin itselleen. Paavi sai lähetettyä useampia uusia ristiretkiä, joista osa kariutui jo ennen Euroopasta lähtöä, osa päättyi sisäisiin riitoihin ja osa päättyi kristittyjen kaupunkien ryöstöihin. Yksi ristiretkistä kävi valloittamassa alueita Egyptissä kun taas yksi ristiretkistä onnistui Jerusalemin, Nasaretin ja Betlehemin valloituksessa. Taisteluja käytiin myös Tunisiassa ja Syyriassa, mutta lopulta useiden ristiretkien jälkeen haaveet vanhojen Rooman aikana kristittyjen alueiden takaisinvaltaamisesta haudattiin. Viimeisin ristiretki päättyi 1272 Mamelukkien jäädessä hallitsemaan Lähi-Itää ja Egyptiä.

1200-luvulla suurta epävakautta Eurooppaankin toi mongolien yht’äkkinen valtavan nopea laajeneminen, jossa Tzingis-kaani ja hänen jälkikasvunsa valloittivat valtavan imperiumin itselleen. Mongolit valloittivat lähes koko Aasian ja ehtivät valloittaa Eurooppaan suuntautuneella sotaretkellään nykyisen Venäjän, Puolan, Bulgarian ja Unkarin alueet kun Ögedei-kaani kuoli kesken valloitusta ja kenraalit palasivat takaisin Mongoliaan päättämään kenestä tulisi seuraava suurkaani. Mongolien hyökkäys vastasi 900-vuotta aiemmin tapahtunutta hunnien invaasiota. Jälleen kerran Euraasian aroilta tulleet ratsastavat jousimiehet levittivät kauhua ja kansat pakenivat heidän tieltään.

Kuva: Bill Taroli – Mural of siege warfare

Viikinkiajan jälkeen liikennöinti itämerellä vaihtui ryöstösaaliiden liikuttamisesta kauppasaaliiden liikutteluun. Kauppiaat alkoivat muodostaa keskinäisiä sopimuksia ja yhteenliittymiä 1200-luvulla puolustaakseen yhdessä yhteisiä etuja. Pikkuhiljaa jäsenmäärät ja liitot kasvoivat ja pian kokonaiset kaupungit tekivät yhteisiä vapaakauppasopimuksia. Hansakaupunkeja oli ensisijaisesti Itämeren rannoilla, mutta myös Englannissa, Norjassa, Flanderissa ja Venäjällä. Hansaliitto oli ensisijaisesti kauppaliitto, mutta siitä kehittyi myös aseellinen puolustusliitto turvaamaan kaupankäyntiä. Hansaliitto kävi itsenäisesti sotia ja oli 1300-luvulla oma itsenäinen suurvaltansa. Suomen kaupungeista Turku kuului Hansaliittoon.

Keski-Euroopan elämään keskiajalla vaikutti suuresti Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, joka syntyi frankkien valtakunnan jakaannuttua osiin vuonna 843. Keisarikunnasta tuli oikeastaan keisarikunta vasta vuonna 936 kun Otto I Suuri, Saksan kuningas, kruunasi itsensä keisariksi. Eikä keisarikuntaa toki kutsuttu Saksalais-roomalaiseksi ennenkuin Otto I Suuri valloitti Italian ja Rooman. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarit kutsuivat itseään Rooman keisareiksi 1100-luvulta alkaen uskoen olevansa Rooman valtakunnan keisarien seuraajia. Paavin ja keisarin välinen rajanveto kirkollisen ja maallisen vallan voimasuhteista jatkui läpi keskiajan johtaen jopa 50-vuotta kestäneeseen sisällissotaan 1100-luvulla. Kirkon ja maallisen vallan välinen kiista ei rajoittunut vain Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan, vaan oli läsnä muuallakin mm. Englannissa ja Ranskassa.

Koko keskiajan Euroopan väestö kasvoi, kaupungit kasvoivat, kaupankäynti lisääntyi, maatalous, tekniikka ja kulttuuri kehittyivät. Yliopistoja alettiin perustaa ja kauppiaista alkoi nousemaan merkittäviä henkilöitä aateliston rinnalle. Myöhäiskeskiajalla alkaneet löytöretket parempien maustereittien löytämiseksi ja painokoneen ja tieteellisen vallankumouksen alku alkoivat muuttaa yhteiskuntia yhä rajummin. Murrosta keskiajan ja modernin rajalla kutsutaan renesanssiksi, joka tarkoittaa uudelleensyntymää. Renessanssin aikana alettiin ihailla antiikin arvoja, kirjallisuutta ja kuvataiteita ja erityisesti taiteissa tapahtui huomattavaa kehitystä tänä aikana. Renessanssin aikana alettiin siirtymään feodaalivallasta nykyisiin valtiorakenteisiin, byrokratiaan ja hallintokoneistoihin.

Keskiajan loppuna voi hyvin pitää vuotta 1492, jolloin Amerikan manner löydettiin ja Euroopan valtiot siirsivät huomionsa siirtokuntien hankkimiseen, tutkimusmatkoihin, meriteihin, keskinäiseen kamppailuun käyttäen koko palloa hyväkseen ja imperiumien rakentamiseen. Samalla aikakaudelle osuu Rooman vallan viimeisen rippeen tuhoutuminen kun osmannit valloittivat Konstantinopolin 1453 kukistaen Bysantin lopullisesti ja lopettaen eurooppalaisten vallan idässä.

 

-You can get to the products of the Middle Ages and Renaissance directly using this link-

icon_search icon-cart icon_arrow-right icon-arrow-left close